Kertomus Carloksesta kotona Suomessa
|
Carlos saapui Ouluun maaliskuun lumisena päivänä. Ja kyllä oli ihmettelemistä! Lumi maassa, uusi koti, lapset, ympäristö, ja emäntä joka käytti ulkona ja antoi ruokaa. Sanonta "vanha koira ei uusia tapoja opi" ei pidä paikkansa!!!! Carlos oli viettänyt useamman vuoden tarhalla ja ainoa mistä sen huomasi oli tietynlainen arkuus. Mutta, kun perhe tuli tutuksi, päivärytmi tehtiin aina samanlailla ja joka ulkoilukerralla laajennettiin reittiä, niin Carloksesta tuli esille ne ihanat omat piirteensä. Ei enään arkailua ihmisiä kohtaan vaan halusi tutustua heihin, ei vilkuilua sivuille ruokakupilla vaan oppi kiireettömästi nauttimaan syömisestä, alkoi osoittamaan omia haluja ulkoilureiteissä ja löysi sen sisäisen lapsen joka halusi leikkiä ja olla hellittynä ja löhöillä sohvallakin. Ei kannata arkailla hankkiessaan adoptio koiraa sillä perusteella kuinka kauan koira on ollut tarhalla. Sopeutuminen sujui nopeasti kun vaan päivittäinen rytmi pysyi aluksi samana. Meillä on suloinen, kiltti ja lapsenmielinen 5v. adoptio koira josta en millään luopuisi. On hienoa saada tarjota hänelle vanhuuden koti jossa saa nauttia loppuelämänsä ja hienoa olla yksi teistä jotka auttavat koiria saamaan olosuhteet jotka ovat ansainneet!!!!
- päivi- |