TARA (ex Dana)


Tara saapui luokseni aamuyöllä 19.5.2006. Minulla oli entuudestaan jo yksi koira, Papillon Arttu, jolle olin jo jonkin aikaa harkinnut ottavani kaverin. Olin katsellut Taran kuvaa jo sen ollessa PAD:n sivuilla. Sitten Tara ilmestyi EK:n sivuille ja laitoin Miialle heti postia. Siitä kestikin vain 6 päivää kun Tara jo tulikin luokseni.

Arttu jäi autoon odottamaan kun menin hakemaan Taraa lentokentältä. Noin klo 02.15 lentokentän aulaan saapui 4 kuljetusboksia ja Tara kantokassissa. Kokemus oli ilmeisesti ollut melko stressaava koska Tara oli ihan hilseen peitossa. Hirveän laihakin se oli ja hiukan arka. Onnekseni Tara ja Arttu ystävystyivät heti kun tapasivat autossa. Ne olisi halunnut leikkiä jo kotimatkalla, Taraa kuitenkin väsytti sen verran että koirat täytyi pitää erossa toisistaan. Kotiin saavuttua Taralle maistui heti ruoka jota olin laittanut kuppiin kentälle lähtiessäni. Ensimmäinen yö oli hieman levoton ja Arttu kävi ylikierroksilla kun sai kaveriksiin ihanan tyttökoiran.

Koko ensimmäisen viikon Arttu oli edelleenkin liian kiinnostunut Tarasta, mutta ilmeisesti väsymys iski sen jälkeen ja Tara sai olla rauhassa liialliselta intoilulta. Yli-intoilun jälkeen Arttuun iski kateus ja se oli hieman loukkaantunut kun hän ei ollutkaan enää ainoa koira. Sekin vaihe onneksi meni ohi muutamassa päivässä. Nyt Tara ja Arttu ovat parhaimmat ystävät. Kotiuduttuaan kunnolla Tarasta on myös tullut melkoinen ikiliikkuja ja Arttu sai kaipaamansa leikkikaverin. Niillä on välillä vähän liiankin vauhdikkaita takaa-ajoleikkejä ;o) ja Arttu menee Taraa piiloon ja sitten taas juostaan ympäri asuntoa. Ulkoleikeissä Arttu ei pärjää Taralle juoksussa ja sekös Arttua harmittaa kun hän on aina ennen ollut nopein juoksija koirakavereidensa kesken.

Tara on uskomattoman iloinen ja ystävällinen. Hän on myös erittäin nopea oppimaan, ehkäpä saan siitä samanlaisen temppuilijan kuin Arttu on, potentiaalia siihen näyttäisi ainakin olevan. Taran itseoppima temppu on takajaloilla kävely ja hyppiminen, niissä tuntuu olevan hirveästi voimaa vaikka ne ovatkin todella hoikat. Tara on jopa yrittänyt kiivetä puuhun oravan perässä. Taran häntä tuntuu heiluvan koko ajan, välillä ilman mitään kummenpaa syytäkään. Tai ehkä Tara vaan on niin iloinen päästyään uuteen omaan kotiin kun edellinen hänet hylkäsi. Nyt Taralle on kertynyt painoakin lisää ja lihaksetkin ovat jo kasvaneet pikkuisen. Tara on myös hurmannut kaikki tuntemani ihmiset. Parempaa tuuria en olisi voinut toivoa Taran suhteen. Tara on kotiutunut erittäin hyvin ja mitään ongelmia ei ole ollut ja Arttukin sai kaipaamansa leikkikaverin.

Suuret kiitokset Miialle, Helenalle ja PAD:n henkilökunnalle.


Takaisin