Davor Kotona Suomessa

Davor (puheessa joskus myös Davorimpula, Rimpula, Rimsu tai Rimski-Korsakov)

Eksyin Espanjan koirien sivuille ja ihastumme heti ensimmäisellä sivulla nauravaan Davoriin, joka oli odotellut tarhalla uutta kotia jo puolisen vuotta. Ainoa este koiran hankinnalle oli sen mahdollinen sopimattomuus yhteiselämään kolmen kissamme kanssa kerrostaloasunnossa. Onneksi Miia oli samaan aikaan Espanjassa ja hänellä oli mahdollisuus viedä Davor läheiselle kissatalolle. Saimme sähköpostiin iloisen raportin: kissojen kohtaaminen oli sujunut ongelmitta ja Davor oli jopa nuuskuttanut kissaa nenusta-nenuun. Jahkailu pois! Soitin heti Helenalle ja sovimme treffeistä lentokentällä jo seuraavalla viikolla. Kaikilla oli kiire saada kaveri nopeasti kotihoitoon pitkän tarhassaolon jälkeen.

Lento oli tietysti myöhässä ja laskeutui vasta perjantaiaamuna. Odottelimme Helenan ja kahden muun jännittyneen pariskunnan kanssa koirien tuloa ja silloin odottavan aika tuntui todella pitkältä! Vihdoin lentokummimme saapui kahden kopan ja kolmen koiran kanssa. Kohta tapaisimme kuonotusten. Koiramme kuoriutui kopastaan hieman hämmentyneenä - ja nälkäisenä! Myöhemmin huomasimme, että nälkä oli se tekijä, joka hallitsi kaverin ajatusmaailmaa siitä huolimatta kuinka todellinen tämä tunne oli. Ensimmäisten viikkojen ajan kerjääminen oli aivan hallitsematonta ja päällekäyvää, suorastaan epämiellyttävää. Mutta yllättävän nopeasti Davor myös oppi tavastaan pois. Nyt hän osaa odottaa kauniisti omaa vuoroaan sen aikaa kun ihmiset syövät, luottaen siihen ettei jää ilman osuuttaan.

Davor oli ollut joskus aikaisemmin kotikoirana, sillä se oli jo löydettäessä sirutettuna. Aikaisemmasta elämästä kertoi myös sujuva remmissäkävely ja ulkoiluttajan ääntelyn ja kehokielen seuraaminen lenkkeillessä niin ettei remmiä juuri tarvinnut kiristää. Remmissä kulku sujui niin hyvin, että uskaltauduimme aika pian kokeilemaan vapaana ulkoilua ja tottelevaisuutta. Mukavastihan se sujui eikä muiden koirienkaan kanssa ole ollut ongelmia. Davor suhtautuu muihin koiriin pääsääntöisesti välinpitämättömästi, itseään suurempia koiria se selvästi hieman jännittää ja pienemmille taas heilutetaan aina häntää. Leikkiin se ei kuitenkaan ole vielä lajitovereidensa kanssa ryhtynyt vaikka ihmisten kanssa leikki maistuisi loputtomiin, erityisesti pallon kanssa.

Niin - ja kissojen kanssa meillä on mennyt aivan loistavasti. Kumpikin osapuoli suhtautuu toiseensa välinpitämättömästi. Koko konkkaronkka saattaa nukkua sängyssämme, jopa pyllyt vastakkain, mutta kukaan ei varsinaisesti hae toisen seuraa - eihän tässä sydänsystäviä kuitenkaan olla! Olen ulkoiluttanut kissoja Davorin kanssa ja ulkona kontaktia syntyy enemmän: siellä haistellaan toisen hajuja ja Davor jopa yrittää kutsua kissoja leikkiin. Odotan innolla minkälaista menoa tämä porukka saa aikaiseksi kun saavat kaikki olla maalla vapaana. Pari kuukautta Davorin kotiutumisen jälkeen isäntäväki käväisi viikonloppureissulla, jonka aikana Davor oli vanhempieni luona hoidossa. Hellyyttävintä oli kun haimme Davorin sieltä kotiin. Vastaanottotanssista ja riemusta ei meinannut tulla loppua millään. Kotiin tullessamme Davor heilutti vimmatusti häntäänsä nähdessään kissat eteisessä vastassa. Sitten haisteltiin kuonoja puolin ja toisin tervetuliaiseksi - kunnes palattiin takaisin välinpitämättömään yhteiseloon jossa kukin tietää oman paikkansa.

Lopuksi tuhannet kiitokset Helenalle, Miialle ja Pasille arvokkaasta työstä!