Frodo kotona Suomessa

Lauantaina 15.7.2006 olimme saapuneet Helsinkiin tarkoituksenamme hakea kotiin ihana pikku poikamme Frodo. Nykyään Frodo tunnetaan myös lempinimestä Rontti. Alun perin lennon piti laskeutua vähän puolen yön jälkeen, mutta loppujen lopuksi näimme Frodon ensimmäisen kerran vasta hieman ennen kolmea. Pitkän lennon jälkeen Frodo veti pakillisen napuja ja köllähti takapenkille unnumaan Harrin sykkyyn. Kotona Jyväskylässä matkan paineet purkautuivat pissin muodossa ja tietysti parketille. Ulos pissimistä pitikin hieman harjoitella, eihän sitä kukaan ole seppä syntyessään tai ei ainakaan meidän Rontti.

Ensimmäisten valokuvien perusteella Frodo näytti enemmän karvaiselta sammakolta kuin koiralta. Eikä se lentokentälläkään vielä koiralta vaikuttanut, vaan paremminkin bambin ja kerityn lampaan risteytykseltä. Nyt kun Frodolle on kasvanut pitkä ja pehmoinen turkki, niin hän on myös muidenkin kuin pelkästään meidän mielestä kaunis. Herttainen ja rauhallinen ötökkä Frodo oli ihan alusta alkaen. Latinomeininki oli päällä heti ja kaikki kielen ulottuville uskaltautuneet saivat hurjasti pusuja. Syksyn aikana olemme aloittaneet Rontin kanssa tottelevaisuuskoulutuksen sekä pentukurssin. Rontin läsnäolo koulutuksissa on aiheuttanut hilpeyttä niin ohjaajissa kuin toisten koirien omistajissakin, eikä ihme sillä meidän veijarilla on koko ajan joku projekti menossa. Frodon mielestä tunnin koulutussessio on mukavinta viettää pomppien, poukkoillen tai muuten vaan kikkaillen. Mutta ihme ja kumma on Frodo jotain oppinutkin.

Meitä varoitettiin Frodon vapaana pitämisestä. Koska Frodo karkailee ja omaa myös ajoviettiä. No meidän perheessä tehdään asiat juuri niin kuin ei pitäisi. Päätimme pitää Frodoa vapaana heti alusta asti omassa pihassa ja metsälenkeillä. Asumme hiljaisen kujan varrella, jossa ei paljon ihmisiä tai autoja liiku. Frodo todellakin omaa ajoviettiä. Kysykää vaikka meidän postimieheltä. Frodon pisimmät karkumatkat ovat yltäneet sadan metrin päähän ja kestäneet noin 15 sekuntia. On mukava käydä kerjäämässä rapsutuksia ohikulkijoilta ja sitten palata häntä heiluen omaan pihaan.

Meillä on mennyt kaikki todella hyvin ja luultavasti otamme Frodolle myös espanjalaisen kaverin, kunhan oikea tulee kohdalle. Suomeen Frodo on sopeutunut hirmuisen hyvin. Ainakin miehelle maistuu salmiakki ja saunassa kaveri ei vedä hartioita köyryyn kovissakaan löylyissä. Kotona ollessa Frodo keskittyy siestasta nauttimiseen. Koirapuistossa hän saa molemmat silmänsä auki ja on iloinen ja sosiaalinen hössöttäjä. Jotkut pienet puudelit pikkuisen arastelevat Rontin rajuja otteita leikkiessä, mutta onneksi on isompia kavereitakin, joille voi juoksuleikeissä reilusti antaa karvajarrua.

Kiitos paljon Kodittomat Espanjan koirat ry:n koko väelle kaikesta vaivasta, minkä jaksatte nähdä näiden karvaturrien eteen!

Terveisin

Terhi, Harri ja Frodo

Takaisin