SELMA (KELLY)

Selman ensimmäinen viikko uudessa kodissa

Löysimme uuden koiramme Espanjan koirat Ry:n kautta jonkin aikaa kestäneiden etsintöjen, mietintöjen ja harkinnan jälkeen. Netissä koira näytti iloiselta ja silmissäkin oli iloinen, lempeä katse. Koiran nimi oli Kelly, mutta päätimme nimetä koiran uudelleen sen saavuttua uuteen kotiinsa. Meidän mielestämme koira ei vaan näyttänyt Kellyltä. Parin päivän sisällä uusi nimikin muovautui. Koiran uudeksi uljaaksi nimeksi tuli Selma Horencia Van de Camp – siis tuttavallisemmin Selma. Toinen etunimi oli jo mietittynä etukäteen, mutta sitten päädyimme kumpikin ensin omalla tahollaan Selmaan. Se oli hauskaa: kun ehdotin Selmaa sanoi toinen, että itse asiassa sama nimi tuli itsellenikin mieleen. Muuta ei tarvittu. Sukunimi oli mietitty etukäteen ja Horencia tuli naapurimme ehdotuksesta, jotta koiran koko nimessä olisi myös jokin viite espanjalaiseen alkuperään.

Selman saavuttua uuteen kotimaahansa se vaikutti hyvin järkyttyneeltä monen tunnin lentomatkan jälkeen. Tähän mennessä se oli tietojemme mukaan ollut pelkästään koiratarhalla muiden koirien kanssa. Selma ei halunnut tulla edes herkkujen houkuttelemana kuljetuslaatikostaan ulos. Lopulta päätettyään rohkaista mielensä se tuli ja päätyi pian takaisin lentokentän hälyjen takia. Kuljetuslaatikko tuntui elämän turvallisimmalta paikalta. Kuvassa näkemäämme iloa ei näkynyt häivääkään.

Ensimmäiset päivät Selma oli kovin arka. Pienetkin räsähdykset ja kodin äänet tuntuivat säikyttävän koiran ihan suunniltaan. Pelko oli kuitenkin hallittavissa olevaa eli Selma ei alkanut haukkumaan tai puremaan puolustaakseen itseään. Ensimmäisenä yönä hesarin tullessa piti luikkia piiloon sohvan taakse. Ensimmäisenä päivänä yrittäessäni viedä Selmaa ulos tuli pienet hätäpissit matolle. Tilanne taisi olla aika pelottava. Ne ovatkin ainoat pissat mitä sisälle on päässyt – onneksi! Ensimmäisenä yönä myös olohuoneen villamatto sai kyytiä. Sinne oli yritetty rakentaa pesää koko koiran vimmalla. Matto onkin nykyään aika rispaantunut yhdestä kulmasta. Tästä toimenpiteestä ei luonnollisestikaan rankaistu. Siltä pohjalta ei luottamusta ja kunnioitusta rakenneta uuden koiran kanssa.

Sitten oli vuorossa ensimmäinen eläinlääkärissä käynti. Mietin hermostuneena jo etukäteen mitä kaikkea sieltä tulisi ilmi ja miten paljon Selma vihaisi minua lääkärissä käynnin jälkeen. Edellinen koiramme ei nimittäin paljon lääkärikäynneistä perustanut. Pelkoni osoittautui onneksi aiheettomaksi. Tutkimus sujui erittäin hyvin ja lääkäri kehui Selmaa yllättävänkin reippaaksi yksilöksi aiemmat olosuhteet ja kokemukset huomioon ottaen.

Elämä rescue-koiran kanssa on tuntunut siltä kuin eläisi jollain tavalla psyykepotilaan kanssa. Koira tarvitsee tajuttoman määrän ymmärrystä, rakkautta ja hellää huolenpitoa. Selmaa on ilmiselvästi jossain vaiheessa pahoinpidelty tms. Sillä ei ollut kehittynyt minkäänlaista luottamusta keneenkään. Ensimmäiset päivät ovat olleet kehityksen kannalta kaksi askelta eteen, yksi taakse. Koirapuistossa kiinni saaminen oli ensimmäisinä päivinä todellista henkien taistelua. Selma luuli ilmiselvästi, että jotain pahaa tapahtuu, jos antaa kiinni ja pakoon luikkiminen tuntui turvallisemmalta vaihtoehdolta. Voin sanoa, että vinttikoirarotuna tätä koiraa ei juoksemalla kiinni saa. Onneksi tämäkin sujuu päivä päivältä paremmin. Tänään antoi kiinni jo aivan helposti. Tätä ollaan harjoiteltu jatkuvasti ottamalla kiinni useita kertoja kesken puistossa olon ja kehuttu todella paljon onnistumisen jälkeen ja taas päästetty vapaaksi.

Nyt viikon jälkeen Selma on saanut koirapuistosta jo muutamia kavereita, joiden kanssa se tykkää juosta innoissaan ympäriinsä. Selma on saanut jo rutkasti luottamusta eikä pelkää enää niin paljon jokaista rasahdusta. Omistajiinsa Selma näyttää jo jopa kiintymisen merkkejä mikä on tuntunut todelliselta työvoitolta. Voi sitä riemua, kun tultiin hakemaan ensimmäistä kertaa rapsutusta! Tätä linjaa on hyvä jatkaa eli paljon rakkautta, sopivasti hyvää ruokaa ja paljon raitista ilmaa! Raittiista ilmasta puheen ollen olisittepa olleet näkemässä Selman ensimmäisen kerran, kun näki jäniksiä. Jos olisi ollut vapaana olisivat pikku pupuset todella saaneet kyytiä.

Mielestäni jokaisen tällaista koiraa miettivän tulee mielessään olla valmistautunut mihin vaan. Koiratarhoilta ei tule ns. valmiiksi koulutettuja paketteja vaan nämä koirat vaativat paljon pitkäjänteisyyttä ja takapakkeja saattaa tulla edistymistenkin jälkeen. Voitettuasi koiran luottamuksen saat siitä taatusti maailman parhaan ystävän.

Takaisin