Kimmon (ent. kim) kuulumisia

Kim joka on narttu sai nimen Kimmo lentokentällä, kun nosti koriste joulukuusen juurelle jalkaa komeammin kuin urokset. Edelleen Kimmon jalka nousee paremmin kuin kulmakumman muilla pojilla. Tuntee myös lellittely nimen Koti-Kimmo. Kimmo saapui Suomeen lentokentälle 14.12.2007. Kimmon koti on nyt Kalvolassa kahden marsutytön seurana. Kimmo otti meidät omakseen välittömästi huomattuaan että tarjolla on hellyyttä, juomaa sekä makupaloja. Autoiluun Kimmo suhtautui heti alkuun hyvin tottuneesti eikä kotimatkallakaan ollut ongelmia! Kotona Kimmo kiersi hyvin kiinnostuneena. Hyvin nopeasti se löysi omaksi paikakseen suojaisan nurkan, johon siirsimmekin hänelle oman viltin. Kimmo ei kotona ole tehnyt pahuuksiaan, paitsi yhteen kakkuun. Noin kuukauden kotona olon jälkeen Kimmo on jo tottunut olemaan työpäivän ajan yksin kotona. Tuntuu että se nauttii yksinolosta kun kukaan ei ole kieltämässä sohvalla löhöilyä. Kimmon nälkä ja jano olivat loputtomia ensimmäiset kolme päivää. Kimmo joi litratolkulla sekä päätti ottaa pöydältä kakun syötäväkseen omien ruokiensa lisäksi. Kimmon luottamus kuitenkin alkoi kasvaa nopeasti, nyt se jo tietää, että ruokaa tulee ajallaan, eikä se lopu kesken. Kimmo on myös oppinut ettei keittiöön ole asiaa, kun ihmiset syövät ja ettei kerjääminenkään ole oikein soveliasta. Mahan kanssa hiukan ongelmia tuli reilun viikon kotona olon jälkeen. Kimmo jätti välillä syömättä ja uloste oli löysää. Vaihdoimme saman tien vehnättömään ja soijattomaan ruokavalioon jolla ongelma hoituikin. Kimmo on alusta asti ollut lähes sisäsiisti. Alkupäivinä kun Kimmo joi koko ajan, oli välillä liian kiirus ulos ja sitten pikkuisen lirahti. Kimmo on alusta alkaen osannut pyytää ulos. Se tulee luo ja liikuskelee kohti ovea. Kimmoa on helppo käyttää tarpeillaan. Hihnassa Kimmo liikkuu mallikkaasti eikä muut koirat ja ihmiset aiheuta ongelmia. Haukkumista Kimmo ei harrasta lähes ollenkaan ja jos haukkuu se liittyy pelästymiseen, kuten esim. kun pihalla kuului jostakin kettingin kilinää. Ulkona olemme jo kokeilleet irrallaan oloa, joka sujuu hyvin. Kimmo tuntee nimensä ja on makupalojen avulla oppinut tulemaan huudoilla luokse. Kimmon suomen kielen ymmärrys on koko ajan kehittymässä. Hyvin sujuvia sanoja ovat 'ei', 'istu' ja 'maahankin' sujuu jo kun oikein keskittyy. Alussa ja vielä nytkin Kimmon vastaus kaikkeen on katsoa silmiin ja ojentaa tassu. Kimmo suhtautui näin alkuun kieltoihinkin, mutta nyt se on enään tapa pyytää hellyyttä ja makupaloja. Muihin eläimiin Kimmo suhtautuu huolehtivaisesti. Perheeseemme kuuluu kaksi marsua, jotka eivät Kimmoa paljon hetkauta. Lähipiirissämme on myös kaksi Tiibetin spanielin pentua. Pennut saavat roikkua korvissa, pitää kiipeilypuuna ja vaikka kuinka riehua mutta hermot eivät pala. Hermojen päälle ei myöskään käy suihkutus, kynsien leikkuu, korvien putsaus, harjaus, tassujen pyyhintä yms. Em. puuhista Kimmo tuntuu vain nauttivan ja saamme palkaksi usein hännän heilutusta tai ilmaisen kasvopesun Kimmolta. Kimmo haluaa myös antaa jalkaterapiaa vastalahjaksi, hänen mielipuuhiin kuuluu varpaiden nuoleminen. Ihmisiin Kimmo suhtautuu intohimoisesti. Kimmo on kyltymätön hyvänä pidolle ja saa toisinaan vieraatkin puuduksiin. Kimmo pärjää hyvin niin lasten kuin aikuistenkin kanssa ja on hyvin ennakkoluuloton. Toisinaan Kimmo kuvittelee olevansa sylikoira, eikä ymmärrä että painaa 25kg. Kimmon mielipuuhaa on ihmisten seurassa olo, mutta myös vinkuva sika, pehmo jääkarhu sekä pallopelit kuuluvat suosikkeihin. Kimmo on ollut paljon 'helpompi tapaus' kuin odotimme. Kimmo on ollut kuin ihmisen mieli (koputetaan puuta) ja kaikki on sujunut oikein hyvin. Suuren kiitoksemme osoitamme yhdistykselle että teette hienoa työtä sekä erityiskiitos Helenalle kaikista järjestelyistä ja ohjeista joita olemme saaneet! Terv. Tuuli, Peetu, Kimmo+marsut Barbara & James Hetfield Vanha kertomus Kimmosta tarhalla Espanjassa.

Takaisin