MANTA (ent. Luna) kotonaan Suomessa
Olin päättänyt jo kauan sitten että vielä jonain
päivänä perheeseeni kuuluu rescue -koira.
Ensimmäiseksi omaksi koiraksi tuli kuitenkin whippet
poika Leevi. Sattuman kautta törmättiin koirapuistossa
Gittaan, espanjasta adoptoituun kaunottareen. Vielä
samana iltana eksyin espanjan koirien sivuille.
Aikaa kului muutama kuukausi, kunnes sivuille ilmestyi
Luna. Ei sitä naurunaamaa voinut millään unohtaa,
kävin lähes päivittäin kurkkaamassa onko Lunalla jo
oma koti. Ennen kuin huomasinkaan, oltiin jo hakemassa
Lunaa Helsinki-Vantaan lentokentältä.
Lunasta tuli heti Manta, se oli niin Mantan näköinen.
Tomera tyttö ei ollut moksiskaan lentomatkasta, ja
kipitti innoissaan autoon. Siellä tulikin ensimmäinen
rähinä. Leevi oli mukana hakureissulla, ja Manta kävi
lähes samantien Leevin kimppuun. Paluumatka meni aika
hiljaisesti. Kotona Leevi ei suostunut edes
vilkaisemaan Mantan päälle, se oli tosi
mustasukkainen. Seuraavana päivänä otettiin yhteen
niin että karvat pöllysi, koirat huusi ja pissat ja
kakat tuli lattialle. Siinä vaiheessa kävi mielessä
että mihin tässä on oikein päänsä pistänyt...
Ja kuitenkin.. Ensimmäisten päivien jälkeen edistystä
on tapahtunut huomattavasti. Sisälle pissaaminen on
vähentynyt, ellei melkein loppunut runsaan
ulkoiluttamisen ansiosta. Leevi ja Manta leikkii jo
keskenään ja nukkuu sovussa samalla sohvalla. Samalla
lelullakin leikitään, ja ruokakippoja vaihdetaan.
Manta on hurjan hellyydenkipeä, ja suukottaakin
aamulla täsmälleen yhdeksältä naaman ihan läpimäräksi.
Manta rakastaa luita, ja voisi syödä niitä aamusta
iltaan. Istua tämä kaunotar jo osaa, ja kulkee
hihnassa melko nätisti. Hetken varmasti vielä vie
että lauman arvojärjestys on täysin selvä, sillä
pientä komentamista kuuluu vielä silloin tällöin
kesken leikkiä. Leevi saa ruuat ensin, ja kulkee
ovesta ennen Mantaa. Näin yritetään pitää koirien
roolijako selvänä. Leevikin on jo huomannut että saa
yhä yhtä paljon huomiota vaikka perheessä on toinenkin
"lapsi". Manta on aivan mainio persoona, ja jo tärkeä
osa meidän sekalaista laumaamme.
Kiitos koko Kodittomat Espanjan Koirat ry:lle, teette
hienoa työtä!
-Tiina, Katja, Leevi ja Manta
Takaisin