¨
ESPANJAN KOIRAT
Pintita kotona Suomessa
Pintita, tuttavien kesken Piita, saapui Suomeen tammikuun loppupuolella 2007.
Ensimmäinen havainto Piitasta oli rytmikäs hännän heilutus lentoboxin seiniä vasten. Neiti oli siipiä vailla! Ulos boxista päästyään energinen meno sen kuin jatkui. Hetken korvien välissä kaikui Helenan joulukuussa sanomat sanat "Rauhoittavien vaikutus voi kestää pari päivää, sen jälkeen koirat piristyvät"... Pitäisikö tämän vauhtipakkauksen tästä vielä piristyä?!?
Saavuimme aamusta Jyväskylään ja pihalla meitä olikin jo vastassa espanjan esikoisemme Miro lapsenvahteineen. Kahden ensimmäisen päivän aikana meillä vähän kytättiin toisia, muristiin ja otettiin pari kertaa hampaatkin apuvälineiksi. Sopu löytyi kuitenkin yllättävän nopeasti. Miro on talossa nelijalkaisten pomo ja Piita on tyytynyt asemaansa. Piita oli tullessaan melko hyvässä kunnossa. Hiivan aiheuttama korvatulehdus saatiin korvatipoilla kuntoon ja "spagettimadot" katosivat ensimmäisellä kerralla.
Piita rauhottui ensimmäisten päivien jälkeen ja nykyään se on oikein kärsivällinen ja oppivainen pikkuneiti. En ole eläessäni tavannut ketään yhtä
huomion- ja hellyydenkipeää kuin tämä neiti. Se oli elänyt koko 1,5-vuotisen elämänsä Espanjassa äitinsä Moritan kanssa, ja sen tyhjiön paikkaamiseen on tarvittu melkoinen määrä rakkautta ja rapsutuksia.
Piitan tulo Suomeen on näyttänyt piristävän myös Miroa. Sisällä molemmat ovat pääsääntöisesti hiljaa ja rauhallisia, mutta pihalla haukutaan toisen rohkaisemana välillä olemattomiakin asioita ja painitaan kuin pahaisetkin kakarat. Piita on huomattavasti uteliaampi ja rohkeampi kuin Miro, mutta "hädän tullen" hakee suojaa isoveljensä selän takaa.
Suunnattoman suuret kiitokset Miialle, Helenalle, lentokummille ja kaikille muille, jotka toitte Mirolle aivan hurmaavan nappisilmän pikkusiskoksi!
Miro, Piita & Miika ja Jenni
Takaisin