PONGO

Kertomus Pongosta, joka muutti Suomeen uuteen perheeseen heinäkuussa 2006.

Lentokentällä jännitys uuden koiran saapumisesta oli suuri. Ei tiennyt mitä odottaa sillä kuvat ja kertomuksen eivät aina kerro kaikkea. Kun koirat saapuivat, näin kaksi isoa häkkiä. Katsoin toiseen, jossa Pongoa ei ollut, katsoin myös toiseen, jossa oli vain yksi iso koira. Hetken jo huolestuin, kunnes huomasin toisen häkin päällä pienen koirien/kissojen kantokassin. Siellä oli pieni suloinen koira, Pongo!

Ensimmäinen aamu jäi ikuisesti mieleen. Kun Pongo heräsi se oli niin intoa ja iloa täynnä. Aivan kuin olisi herännyt ja luullut kaikkea hyvää (uutta kotia, perhettä jne.) uneksi.

Pongo sopeutui meille hyvin. Se otti meidät heti perheekseen. Kissan kanssa se sopeutui hyvin, mutta tutustuttuaan paremmin alkoi riitoja tulla enemmän. Sovussa ne kuitenkin ovat... ainakin valvovan silmän alla. Ainoa todellinen ongelma oli ero-ahdistus josta me yhdessä yritämme vähitellen päästä eroon ja se tuntuukin vähitellen häviävän.

Pongo on valloittava persoona! Kiltti kuin mikä, hieman arka uusia ihmisiä kohtaan. Se on hellyyden kipeä hurmuri. Ottaisi rapsutuksia vastaan vaikka vuorokauden ympäri. Kun rapsutukset loppuu se tökkää kuonollaan, että lisää lisää. Pongo poika on avoin ja luottavainen. Ja mikä hauskinta, Pongo saa kaikki ihmiset nauramaan viimeistään silloin kun on innoissaan ja tahtoo jotain (kuten ulos). Se nousee takajaloille ja heiluttaa etutassujaan hurjaa vauhtia. Ei voi kun nauraa!

Takaisin